Lahja perintö-
suunnittelussa

Lahjan antaminen on joustava tapa siirtää omaisuutta. Se voi olla rahaa, kiinteistöjä, osakkeita tai muuta omaisuutta. Lahjoituksia suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon seuraavat seikat:

• Verotus: Lahjoja verotetaan lahjaverotuksessa, mutta verovapausraja (yleensä 5 000 euroa kolmessa vuodessa samalta lahjanantajalta) voi tarjota säästömahdollisuuksia. Lahja joka ei ole ennakkoperintöä on poissa verotettavasta perintöosuudesta. Ennakkoperintöä oleva lahja puolestaan lisätään perintöveroa määrättäessä saajan perintöosuuteen. Näin ennakkoperintönä saadusta lahjasta ei ole vastaavaa verotuksellista hyötyä kuin lahjasta, joka ei ole ennakkoperintöä.
• Toiveet ja tarpeet: Lahjan antamisen motiivi on useimmiten muualla kuin verotuksessa. Lahja voidaan kohdistaa niille perillisille, joilla on suurin tarve, esimerkiksi lasten asunnon hankintaan tai opiskeluun.
• Perillisten tasapuolinen kohtelu: Ennakkoperinnöksi katsottava lahja otetaan huomioon saajansa perintöosuutta laskettaessa. Ennakkoperinnöllä voidaan vastata jo elinaikana perillisen toiveisiin ja tarpeisiin loukkaamatta kuitenkaan perillisten yhdenvertaisuutta.

Ennakkoperintö ja sen määrittely

Lahjan antaja voi lahjaa antaessaan määrätä siitä onko lahja ennakkoperintöä. Tällainen määräys kannattaa ottaa lahjakirjaan. Mikäli ennakkoperintömääräystä ei ole lahjoitusta annettaessa annettu, joudutaan lahjoitushetken olosuhteista tulkitsemaan onko kyseessä ennakkoperintö vai ei.

• Rintaperilliselle annettu lahja: Pääsääntönä on, että lahja katsotaan ennakkoperinnöksi, jos se annetaan rintaperilliselle ilman nimenomaista mainintaa, että kyseessä ei ole ennakkoperintö.
• Muulle perilliselle annettu lahja: Mikäli lahja annetaan muulle perilliselle, katsotaan lahja ennakkoperinnöksi vain jos tästä on lahjaa annettaessa on nimenomaisesti mainittu. Ennakkoperinnön ideana on huomioida perilliselle jo elinaikana annetut lahjat myöhemmässä perinnönjaossa, jotta kokonaisuus pysyy oikeudenmukaisena.

Ennakkoperinnön vaikutus perinnönjaossa

Kun perinnönjako tehdään, ennakkoperintönä annetun lahjan arvo lisätään ensin vainajan jäämistöön. Tämä kasvattaa laskennallista kokonaisperintöä, ja sen perusteella määritellään, kuinka suuri osuus kullekin perilliselle kuuluu. Ennakkoperintö vähennetään tämän jälkeen ennakkoperinnön saaneen perillisen osuudesta.

Esimerkki:

• Vainajalla on kaksi perillistä ja 200 000 euroa jaettavaa omaisuutta.
• Toiselle perilliselle on elinaikana annettu ennakkoperintöä 50 000 euroa.
• Laskennallinen jäämistö on tällöin 250 000 euroa. Molempien perillisten osuus on 125 000 euroa.
• Ennakkoperintönä saadut 50 000 euroa vähennetään asianomaisen perillisen osuudesta, jolloin hänen lopullinen osuutensa jäämistöstä on 75 000 euroa. Toisen perillisen osuus puolestaan on 125 000 euroa.

Miten ennakkoperintöä koskevat määräykset laaditaan?

Ennakkoperintöön liittyvät määräykset kannattaa laatia huolella, jotta perinnönjaon selkeys säilyy. Lakiasiaintoimistomme auttaa sinua:

• Määrittämään lahjat ja ennakkoperinnöt oikein.
• Laadukkaiden lahjakirjojen ja asiakirjojen laatimisessa.
• Varautumaan perintö- ja lahjaverotukseen.

Ota yhteyttä ja varmistetaan, että perintösuunnitelmasi on kunnossa!